ISS 17.4.2015, Viirutähtiä ja Bahtinov kameralle

ISSn kuvaus sai jatkoa viime viikonloppuna. Sihti ei ollut tällä kertaa ihan kohdillaan, mutta osui tuo nyt juuri ja juuri kuvaan. Lauantainen yritelmä ottaa kuvaa zoomilla kaatui kameramiehen kyvyttömyyteen löytää ISS.

ISS_3x60s_ISO800_10mm

ISS yksinään, 3x60s, ISO800, 10mm.

 

Trails_100x60s_ISO800_10mm

ISS, lentokoneita ja viirutähtiä, 100x60s, ISO800, 10mm.

Aiempien, täydellä zoomilla otettujen kuvien kanssa pääsi muistelemaan miten tuskaista on saada tarkennus käsipelillä kohdalleen, kun linssin voi vetää surutta tarkennusalueesta myös yli. Ratkaisuna ongelmaan vanha ystävämme Bahtinovin maski.

Bahtinov Canonin zoomilinssille. Maski on jälleen pykästetty 3D-printterillä, ja hyvinhän tuo näyttäis toimivan. Kiitokset printterijannulle.

 

Jupiter_Moon_ISO3200_18mm

Bonuksena maisemaa kuunsirpillä ja Jupiterilla terästettynä, 0.6s, ISO3200, 18mm.

Mainokset

ISS 15.4.2015

Pari kuvaa eilisestä ISSn ylilennosta. Viime perjantaina tuli jo ihmeteltyä kirkasta ja vikkeläliikkeistä pistettä taivaalla, mutta nyt vasta jaksoin varmistaa meteorwatchista, josko se oli ISS. Olihan se. ISS:lle matkalla olevaa Dragoniakin yritin kuvata, mutta tais jäädä ISOt liian alas sen erottamiseen.

IMG_6878

1x60s, ISO800, 8mm.

ISS_5x60s_ISO800_8mm_2

5x60s, ISO800, 8mm.

Kaupanpäällisinä viirutähtiä. Linssin aiheuttamat vääristymät minimipolttovälillä näkyy näistä harvinaisen selvästi.

Trails_6x600s_ISO400_8mm

6x600s, ISO400, 8mm.

Andromeda, Lovejoy, M42, M43, M44, M45… 11.2.2015

Eiliselle osui vaihteeksi kirkasta keliä, joten ei muuta kuin kuvauskamat nippuun ja pihalle. Kaikkineen romut kulkee näinkin näppärässä paketissa:

2015-02-11 18.38.04

Ajatuksena oli kuvailla vielä kerran komeetta Lovejoytä, tällä kertaa Andromedan kanssa, mutta hommat meni taas vähän uusiksi. Kosteus huurrutti kameran linssin parinkymmenen minutin jälkeen, ja eihän sitä saanut kuivana pysymään sen vertaa, että kuvaamisessa olisi järkeä. Joten kamat takaisin nippuun ja kotiin.

Päätin jatkaa kuvausrupeamaa huussiobservatoriotesteillä. Kännykkäsuuntauksen lisäksi viritin Astrotracin kylkeen high-tech ratkaisuna kolmioviivottimen ja luotilangan.

2015-01-25 16.25.09

Näiden turvin suuntaus tuntui onnistuvan yllättävänkin hyvin, joten ei muuta kuin nakuttelemaan testejä. Koekaniinina sai toimia Plejadit täydellä 270mm zoomilla.

Valotusajat 30s, 45s, 60s ja 90s – nähtävästi härösuuntauksella pääsee kohtuullisiin 60s valotuksiin. 90s kuvassa alkaa näkyä jo jonkunmoista valumista. Myöhemmin illalla testasin vielä seurannan toimivuutta 18mm polttovälillä:

Valotukset 60s, 180s ja 300s, ja kuten 270mm kuvien perusteella odottaa saattaa, seuranta toimii nätisti vielä useammalla minuutillakin.

Testailujen ohella koitin ottaa kunnollisiakin kuvia. Kuvauskohteina alkuillan Andromedan ja Lovejoyn lisäksi pienimuotoinen Messier-maratoni M42, M43, M44 ja M45.

Andromeda-Lovejoy_10x120s_10D_ISO1600_59mm

Andromeda & Lovejoy, 10x120s, ISO1600, 59mm. Ja tahroja linssissä.

M42-M43_70x60s_10D_10F_ISO1600_270mm

Orionin M42 & M43. 70x60s, ISO1600, 270mm.

m44_39x60s_1x30s_10F_10D_ISO1600_270mm

Tähtijoukko M44, 39x60s + 1x30s, ISO1600, 270mm.

M45_89x60s_10xF_10xD_270mm_ISO3200

M45 eli Plejadit, 89x60s, ISO3200, 270mm.

Gemini-Cancer-Jupiter-M44-M67_30x60s_1x180s_1x30_ISO1600_18mm

Ja lopuksi maisemakuvaa suuntaan Kaksoset/Gemini – Krapu/Cancer. Ylälaidassa Jupiter ja sen lähellä tähtijoukko M44. 30x60s + 1x180s + 1x300s, ISO1600, 18mm.

Kaikkia käpistelty puolihuolimattomasti flatien, darkien, keinoflattien ja sen sellaisten turvin.

Linnunrataa ja tähdenlentoja, 28.8.2014.

Viime elokuulta löytyy yksi kuvausrupeama. Tähdenlentoja oli tarkoitus kuvata huussiobservatoriosta, mutta enemmistö tarttuneista viiruista taitaa olla kyllä satelliitteja ja lentokoneita. Muutama frame piti sisällään nopeamman välähdyksen, jotka saattaisi ollakin ihan tähdenlentoja.

(8mm, 1x20s, ISO6400)

Niputin jossain vaiheessa joutessani viiruja myös samaan kuvaan. Lopputulos menee kategoriaan ”tulipahan kokeiltua”.

27x20s_002

(8mm, 27x20s, ISO6400)

Tähdenlentojen puutteessa päätin loppuillasta vielä kuvata ja koota linnunrataa kokeilumielessä muutaman kuvan panoraamaksi. Yksityiskohdat käytettyjen kuvien määrästä onnistuin valitettavasti hukkaamaan.

(8mm, ?x20s, ISO6400)

Laajakulmalinssi ja panoraamat tai kuvien niputus ei oikein hyvin toimi yksiin, kiitos kuvan vääristymisen reunoilla.

Linnunrataa, Plejadeja ja Astrotrac-testejä 27.9.2014

Vanhempien kuvien puolelta löytyy ensimmäisiä Astrotrac-testejä syyskuulta. Yhtä Plejadisarjaa lukuunottamatta näitä ei ollut tarkoituskaan lähteä pinoamaan, vaan testailin lähellä seurantaa ja toimivia valotusaikoja.

Linnunrataa, kumpikin 8mm, 1x240s, ISO1600.

Plejadit: 18mm, 1x15s, ISO6400; 92mm, 1x15s, ISO6400; 270mm, 1x15s, ISO6400; 18mm 1x15s ISO6400; 110mm 1x15s, ISO6400; 270mm, 1x60s, ISO1600; 270mm, 1x60s, ISO3200.

Jälkikäsittelyt jätin väliin ja sen Plejadinipun pilasi vaivihkaa kosteudesta huurtunut linssi.

Lovejoy, Plejadit ja Orion 18.1.2015

Kirkkaat kelit jatkuivat, joten seuraavana iltana seurasi uusi yritys saada Lovejoy kelvolliseen kuvaan. Tällä kertaa tiesin lähteä liikkeelle paria tuntia aiemmin, ja ehdin nakutella Lovejoystä Plejadeilla ja ilman kuvia yhteensä reilun tunnin verran. Lopun seuranta-ajan päätin käyttää edellisenä iltana ihastelemaani Orioniin, johon näkymä kuvauspaikalta oli liki täydellinen.

Ensimmäinen sarja katkesi zoomin lipsahdettua objektiivin painosta minimiin. Tuloksena oli ainakin mielenkiintoinen kuva.

image

(18-76mm 1x30s, ISO3200, hyvin pikaisesti värikäsiteltynä)

Lisäksi yksittäisistä kuvista löytyi tällä kertaa lentokone tervehtimästä Plejadeja ja Lovejoytä.

image

(76mm, 1x30s, ISO3200)

Kuten edellisessä viestissä tuli mainittua, kuvankäsittely aiheutti tuskaa, kunnes muistui mieleen korjata kuvia flateillä. Hetken ihmeteltyäni, miten flatit saisi otettua kun kaukoputken kaveriksi virittelemäni flattiboksi on pakattuna putken kanssa mökille, tajusin, että tabletin ruutu ja Color Flashlight ajaa kameran kanssa helposti asiansa.
image

Lopputuloksena syntyi kolme vallan kelvollista kuvaa.
image

image

image

Lovejoy yksinään 270mm, ISO3200, 18x30s; Lovejoy ja Plejadit 92mm, ISO3200, 50x32s; Orion 50mm ISO3200, 24x60s. Kaikissa korjaukseen käytetty 10xFlat & 10xDark (Flatit otettuna kullekin polttovälille).

Lovejoy, Plejadit ja Andromeda, 17.1.2015

Hokasin sattumalta uutisista, että taivaalla olisi kiikarikomeetta Lovejoy ja ajankohta kuun osalta olisi sekin kuvaamiselle otollinen. Pikainen Mobile Observatoryn vilkaisu paljasti, että Lovejoy olisi lähellä Plejadeja, eli paitsi helposti löydettävissä, myös kenties kiinnostavasti samaan kuvaan sommiteltavissa. Kun vielä sääkin oli suosiollinen, kokeisiin valmistautuminen sai vaihtua tähtikuvaukseen. Eli kalusto kantoon ja kohti puistoa.

Astrotrac-harjoitukset on jääneet vähiin, joten alkuilta meni vähän hapuilleissa, ja kiitos pienten virhetulkintojen ilmansuuntien ja ajankohdan kanssa, Lovejoy oli painumassa jo kovaa vauhtia puun taa piiloon kun sain kaluston kuvauskuntoon, joten päätin muutaman testikuvan jälkeen koittaa tiukkojen zoomausten sijaan laajempaa maisemakuvaa. Komeettoja ei ole aiemmin tullut kuvattua muutenkaan, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Yksittäinen 10s kuva täydellä 270mm zoomilla kuitenkin lupaili, että jotain komeetastakin saa varmasti näkyville.

image

Lovejoyn piilouduttua oksien taa päätin jatkaa kuvailuja Andromedalla, josta en isolla putkella koskaan saanut kelvollisia kuvia, ja joka nyt sattui olemaan hyvässä paikassa. Tabletin ruudulta tulkiten Andromedakin näytti lupaavasti piirtyvän esiin, joten annoin kameran nakutella kuvia reilun tunnin.

image

Tässä vaiheessa Astrotracin seuranta-aika lopahti, ja taivaanrantaan kerääntyvien pilvien takia katsoin paremmaksi suunnata kotiin tutkimaan, saako kuvista mitään.

Ensimmäisellä kuvien pikavilkaisulla löysin jonkun sortin tähdenlennon tai sateliitin yhdestä suuntauskuvasta.

image

Andromeda ja maisemakuva osoittivat, että materiaali on kyllä kelvollista, mutta kuvankäsittelytaidot ovat vähän ruosteessa. Vasta seuraavan illan kuvailujen jälkeen muistui mieleen, että flatteja ja darkkejakin voisi käyttää kuvapinojen korjaamiseen. Andromedasta sain lopulta editoitua kohtuullisen kuvan, mutta maiseman kanssa flatit ylikorjaa kuvaa jostain syystä. Ongelma johtunee linssin häikäisysuojasta, jonka käyttö näköjään ei ole lopulta fiksua.

image

image

Andromeda 270mm, ISO3200, 82x30s + 10x Flat & Dark korjaukseen; Maisema 18mm, ISO3200, 23x60s ilman flatteja tai darkkeja.

Iltasella kuvien käsittelyn lomassa sain vielä neronleimauksen koittaa kuvata Lovejoytä ja Plejadeita vessan kattoikkunasta. Näkymää pohjoisen suuntaan ei ole, joten suuntasin Astrotracin Mobile Observatoryn perusteella.

image

Ihan ei suuntaus osunut kohdilleen, ja pilvilautat häiritsivät lisäkokeiluja, mutta yllättäen viritelmä taitaa olla lisätutkailun arvoinen.
image

Yksittäinen 30s frame, 85mm ISO3200.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Lähes parin vuoden hiljaiselon jälkeen voisi taas herätellä blogiakin eloon.

Edellisessä osoitteessa tähtikuvailut jäi lopulta kovin vähiin takapihan katulamppujen, erinäisten teknisten murheiden ja erityisesti turhan rauhattoman paikan takia. Putkea ei uskaltanut jättää pihalle pidemmiksi ajoiksi, ja kaluston pystytys ja suuntaus oli yksinkertaisesti liian vaivalloista tehtäväksi joka kerta uudelleen, varsinkin kun virtalähde alkoi temppuilemaan ja kohdistukset sai tehdä parikin kertaa illassa.

Observatorio on sittemmin muuttanut uudemman kerran, tällä kertaa sen verran etäämmälle, että kalustoakin joutui vähän vaihtamaan, tai pikemminkin laajentamaan. Blogin osoite osoittautui enteeksi ja nykyään operoidaankin liikkuvan kaluston turvin.

image

Eli toisin sanoen, männäkesänä tuli ostettua Astrotrac travel set kameran kaveriksi. Ylettömästi ei vielä kokemusta käytöstä ole, mutta hyvinhän tuo tuntuu pelaavan, ja kulkee vallan näppärästi mukana. Pystytys ja suuntaus vie ehkä varttitunnin ja parin tunnin seuranta-aika piisaa paremmin kuin hyvin kamerakohteille. 270mm linssillä on puolihuolimattomalla suuntauksella päässyt siedettäviin 30s valotuksiin ja laajakulmat toimii useampien minuuttien valotuksilla. Huolellisuudella varmaan pääsisi vielä paljon pidemmällekin, kaluston rajoja ei ole vielä varsinaisesti tullut testattua.

Pääasiallinen observatorio puolestaan vähän venyttää perinteistä käsitystä tähtitornista.

image

Huolimatta keskustan läheisyydestä paikalla on kohtuu vähän taustavaloa, ja muurilta aukeaa vallan mukava näkymä itään ja etelään. Lännen ja pohjoisen puolella kaupungin valot ja puut vähän häiritsee, mutta riittävästi on näkymää ainakin napasuuntaukseen.

Varsinaisesti blogin herätti henkiin komeetta Lovejoyn ja Plejadien kohtaaminen vajaa viikko sitten, jota kävin kuvailemassa parina iltana. Ensimmäinen ilta meni harjoittelun ja maisemakuvauksen piikkiin, mutta toisen illan materiaalista sai jotain katsomisen arvoistakin. Mutta näistä ja muista kuvailuista lisää erillisissä viesteissä.

Revontulet 17.3.2013

Observatorio muutti uuteen osoitteeseen, joten viimeisen kuukauden päivät on ollut aika lailla hiljaista tähtihommien kanssa, vaikka kelejä olisikin piisannut.

17.3. oli kuitenkin ehkä kirkkaimmat revontulet, mitä olen ikinä nähnyt. Orastavasta räkätaudista huolimatta pakkohan se oli lähteä rämpimään ensin takapihalle ja sitten vähemmän valaistulle paikalle läheisen ulkoilureitin varteen kuvia räpsimään.

Palkintona retkeilystä oli kuutisenkymmentä onnistuneempaa kuvaa ja viiden päivän jäätävä flunssa.

Kaikki kuvat täysin käsittelemättömiä. Kuuta ja Jupiteria sai sommitella hetken aikaa samaan kuvaan revontulien kanssa, mutta lopulta löytyi sen verran aukkoa rytiköstä, että käytännössä maassa lojuneellekin kameralle näkymää aukeni.

Ilmatieteenlaitoksen mainion revontulihälyttimen (http://aurora.fmi.fi/public_service/) perusteellakin piikki magneettikentän häiriöissä oli melkoinen.

Tuulimyllygalaksi M101 ja kuvien ruotimisen tärkeys

Perjantain kuvailujen jäljiltä oli putki niin jäässä ja kuurassa, että jouduin eilen tuomaan sen sisälle sulamaan ja kuivamaan. Tähtäinputkestahan en nähnyt koko iltana mitään läpi, mutta onnesta oli suuntaukset sen verran kohdillaan, että kuvauskohteet sai ruudulle muutenkin.

Niputtaessa Tuulimyllygalaksin kuvia torstain-perjantain väliseltä yöltä sai sitten taas oppitunnin kuvamateriaalin ruotimisen tärkeydestä. Pariinkin kertaan kesken kuvailujen oli päässyt huomaamatta pilvilautoja kuvia sotkemaan.

Jos normaali yksittäinen frame näyttää osapuilleen tältä…

IMG_0685

…ei liene yllätys, että pilvien sotkemat framet eivät ole nipussa eduksi:

IMG_0638

Pelkkä DSS:n Score- ja Stars-sarakkeen pällistely ei yleensä pilvisiä frameja paljasta, vaan tars vielä muistaa katsella Sky Background-sarakettakin.

Juuri tämän parempaa ei pilvien pilaamasta stackistä irti saanut:

M101_ISO3200_716x_4h7m36s

Ja verrokiksi lopputulos ruoditusta pinosta:

M101, 17.1.2013. C8 & 1100D. 545x20s (3h 8min 28s) @ ISO-3200.

Lopullisessa versiossa 545*20s ISO3200 kuvia, eli kokonaisvalotusta kolmisen tuntia. Pilvisessä versiossa on kyllä valotusta tunnin verran enemmän, mutta ei tuo nyt silti kovin hyvältä näytä… Kaikkiaan pilvien ja seurannan pykimisten takia hukkamateriaalia tällä kuvauskerralla tuli parisen sataa framea, eli reilu neljännes koko kuvamäärästä. Pitäis varmaan sijoittaa seurannan korjaukseen, jos ei muuta, niin tällä tahdilla järkkärin peilikoneisto on aika pian sökö.

Kameran verkkovirtavermetkin tuli päivällä korjattua, eikä bilteman laatukolvista ja kolvaajan ammattitaidoista huolimatta syntynyt edes palovammoja!